Joululoman jälkeen (tammikuu -07) olin paljon koulusta pois. Ei vain huvittanut nousta sängystä. Jos minulla ei olisi ollut mitään velvollisuuksia, olisin luultavasti viettänyt kaiken ajan sängyssä maaten ja nukkuen. Nukkuessa ei tarvinnut ajatella mitään, silloin pääsin ongelmastani edes hetkellisesti vapaaksi. Silloin kun jaksoin lähteä kouluun, nuokuin tunneilla ja kolunkäynnistäni ei tullut mitään. Illat nukuin ja oleilin kotona, ei vain kertakaikkiaan huvittanut tehdä mitään. Silloin tällöin saatoin käydä siskoni tai kaverini luona.

Yhtäkkiä tajusin olevani masentunut. Jännittäminen oli vienyt ilon elämästäni, enkä nähnyt tulevaisuudessani mitään positiivista. Oikeastaan en nähnyt itselläni tulevaisuutta lainkaan.